Meille tuli ihana talvi! Jos minun toiveeni toteutuisi, niin tästä eteenpäin olisi pelkkää lunta ja pientä pakkasta kevääseen asti.
Soitin klinikalle, vaikka ei olisi huvittanut. Oli kuitenkin pakko sopia edellisen käynnin laskun maksusta, koska en saanutkaan minulle luvattuja rahoja silloin kun piti. Onneksi lupasivat olla lähettämättä karhukirjettä, vaikka maksu myöhästyy nyt noin viikolla.
Juttelin kätilön kanssa, joka oli tietysti heti suunnittelemassa uutta yritystä. Sanoin, että uutta yritystä ei nyt tule vähään aikaan. Hän ymmärsi kyllä. Mutta sanoi, että tässähän on menty ihan nousujohteisesti... Ai, miten? Hän sanoi, että vasta 5-6 alkionsiirron jälkeen aletaan ajatella, että tilanne on huono.
Kysyin sitten, että miten noita tilastoita luetaan: koskeeko ne jokaista ihmistä samalla tavalla vai onko sillä merkitystä, että ne on ehkä koostettu jollain tavalla lisääntymisongelmaisista ihmisistä. Sanoin, että meillä ei ole mitään yrityksiä taustalla ennen klinikkahoitoja. Meillä ei ollut olemassa olevaa ongelmaa tiedossa, eli ollaanko me silti nyt ihan normaalissa tilanteessa tässä vaikka näillä hoidoilla ei ole tulosta tullut?
Kätilö olikin sitten sitä mieltä, että kun on kuitenkin 4 inseminaatiotakin tehty tuloksetta, niin voi oikeastaan olla, että minulla jotain ongelmaa lisääntymisessä on. (Puhun lisääntymisestä, koska eläinpuolella se on se termi, jota olen tottunut käyttämään :D).
Sanoi kuitenkin, että on niin harvinaista, että ensimmäisestä alkionsiirrosta onnistuisi. Mutta, että kyllä lähtökohtaisesti naispareilla se onnistumisprosentti on alkionsiirroissa tosi hyvä. (Kuten toinen kätilö minulle sanoikin ennen IVF-hoitoa, että minun kohdallani 40 tai jopa lähempänä 50 %).
Puhuttiin lääkkeellisestä kierrosta, mutta kätilö oli kanssani samaa mieltä siitä, että kun kiertoni ovat niin säännölliset, ovulaatiot tulee tikkuun, kohdun limakalvo on niin hyvä aina, että mitään perustetta ei nyt olisi kuitenkaan siihen lähteä.
Hän sanoi, että minulle voisi hyvinkin sopia kuitenkin luonnonkierron tueksi Bemfola-pistokset pienellä annostuksella buustaamaan näitä omia toimivia toimintojani. Se kirjattiin hoidon suunnitelmaan. Ovulaatiota hän suositteli testaamaan nyt joka kierrossa. Se tuntuu vähän ärsyttävältä, vaikka ymmärrän että siitä tiedosta on hyötyä.
Verikokeista puhuttiin ja kätilö oli sitä mieltä, että kilpirauhasarvoni olisi syytä tarkistaa. Vuosi sitten TSH-arvo oli ollut 2.0 ja maaliskuussa 2.47. Hoitoihin rajana pidetään 2.5 ja koska tuo TSH on ollut nousemaan päin niin pitäisi tarkistaa, ettei se ole noussut yli 2.5. Myös prolaktiini voidaan ottaa siinä samalla, vaikka sen ei pitäisi alkionsiirroissa erityisemmin vaikuttaa, mutta ei siitä tiedosta haittaakaan ole. Pyydän lähetteen näihin lääkäriltä sitten, kun palaan töihin.
On varmasti positiivista, että pystytään miettimään jatkoja. Toivoa siis on vielä kuitenkin.
Ensi kevät tuntuu nyt ihan mahdolliselta ajankohdalta hoidoille, jos energiaa tulee siihen mennessä jatkaa. Nyt tuntuu todella helpottavalta, kun ei tarvitse tehdä mitään.
Viime päivien positiiviset:
- monta tuntia juttelua ja vähän ulkoilua ystävän kanssa
- rauhalliset aamut kotona
- aikaa Mirkun kanssa kahdestaan ennen kuin lähti reissuun
- lumi ja talvi
- glögi
- treenit koiran kanssa ja ystävän seura
- juttelut vanhempieni kanssa hoidoista
- sauvakävely koiran kanssa
- auton katsastuksen vikalista oli minimaalinen!
Soitin klinikalle, vaikka ei olisi huvittanut. Oli kuitenkin pakko sopia edellisen käynnin laskun maksusta, koska en saanutkaan minulle luvattuja rahoja silloin kun piti. Onneksi lupasivat olla lähettämättä karhukirjettä, vaikka maksu myöhästyy nyt noin viikolla.
Juttelin kätilön kanssa, joka oli tietysti heti suunnittelemassa uutta yritystä. Sanoin, että uutta yritystä ei nyt tule vähään aikaan. Hän ymmärsi kyllä. Mutta sanoi, että tässähän on menty ihan nousujohteisesti... Ai, miten? Hän sanoi, että vasta 5-6 alkionsiirron jälkeen aletaan ajatella, että tilanne on huono.
Kysyin sitten, että miten noita tilastoita luetaan: koskeeko ne jokaista ihmistä samalla tavalla vai onko sillä merkitystä, että ne on ehkä koostettu jollain tavalla lisääntymisongelmaisista ihmisistä. Sanoin, että meillä ei ole mitään yrityksiä taustalla ennen klinikkahoitoja. Meillä ei ollut olemassa olevaa ongelmaa tiedossa, eli ollaanko me silti nyt ihan normaalissa tilanteessa tässä vaikka näillä hoidoilla ei ole tulosta tullut?
Kätilö olikin sitten sitä mieltä, että kun on kuitenkin 4 inseminaatiotakin tehty tuloksetta, niin voi oikeastaan olla, että minulla jotain ongelmaa lisääntymisessä on. (Puhun lisääntymisestä, koska eläinpuolella se on se termi, jota olen tottunut käyttämään :D).
Sanoi kuitenkin, että on niin harvinaista, että ensimmäisestä alkionsiirrosta onnistuisi. Mutta, että kyllä lähtökohtaisesti naispareilla se onnistumisprosentti on alkionsiirroissa tosi hyvä. (Kuten toinen kätilö minulle sanoikin ennen IVF-hoitoa, että minun kohdallani 40 tai jopa lähempänä 50 %).
Puhuttiin lääkkeellisestä kierrosta, mutta kätilö oli kanssani samaa mieltä siitä, että kun kiertoni ovat niin säännölliset, ovulaatiot tulee tikkuun, kohdun limakalvo on niin hyvä aina, että mitään perustetta ei nyt olisi kuitenkaan siihen lähteä.
Hän sanoi, että minulle voisi hyvinkin sopia kuitenkin luonnonkierron tueksi Bemfola-pistokset pienellä annostuksella buustaamaan näitä omia toimivia toimintojani. Se kirjattiin hoidon suunnitelmaan. Ovulaatiota hän suositteli testaamaan nyt joka kierrossa. Se tuntuu vähän ärsyttävältä, vaikka ymmärrän että siitä tiedosta on hyötyä.
Verikokeista puhuttiin ja kätilö oli sitä mieltä, että kilpirauhasarvoni olisi syytä tarkistaa. Vuosi sitten TSH-arvo oli ollut 2.0 ja maaliskuussa 2.47. Hoitoihin rajana pidetään 2.5 ja koska tuo TSH on ollut nousemaan päin niin pitäisi tarkistaa, ettei se ole noussut yli 2.5. Myös prolaktiini voidaan ottaa siinä samalla, vaikka sen ei pitäisi alkionsiirroissa erityisemmin vaikuttaa, mutta ei siitä tiedosta haittaakaan ole. Pyydän lähetteen näihin lääkäriltä sitten, kun palaan töihin.
On varmasti positiivista, että pystytään miettimään jatkoja. Toivoa siis on vielä kuitenkin.
Ensi kevät tuntuu nyt ihan mahdolliselta ajankohdalta hoidoille, jos energiaa tulee siihen mennessä jatkaa. Nyt tuntuu todella helpottavalta, kun ei tarvitse tehdä mitään.
Viime päivien positiiviset:
- monta tuntia juttelua ja vähän ulkoilua ystävän kanssa
- rauhalliset aamut kotona
- aikaa Mirkun kanssa kahdestaan ennen kuin lähti reissuun
- lumi ja talvi
- glögi
- treenit koiran kanssa ja ystävän seura
- juttelut vanhempieni kanssa hoidoista
- sauvakävely koiran kanssa
- auton katsastuksen vikalista oli minimaalinen!
Kommentit
Lähetä kommentti