Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on 2017.

Kun ei niin ei

"Joka keinussa jumalten keinuu
Väliä taivaan ja helvetin heiluu
Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu
kun keinuu

Joka selässä ristinsä kantaa
Kohtalon haltuun itsensä antaa
Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu
kun keinuu"


Erityisesti varmaankin sattuu, kun tietää, että se oli viimeinen alkio. Mietin, miksi se piti tuhlata tähän kroppaan. Miksei säästetty sitä ja alettu tosissaan miettiä sitä vaihtoehtoa, että Mirkku lähtisi hoitoihin. Se oli niin sitkeä alkio, että se olisi kiinnittynyt ja elänyt jos sillä olisi mahdollisuudet. Tuntuu, että ei tässä kropassa ole mitään mahdollisuuksia elämälle, koska tämäkään ei selviytynyt.

Nyt on kyllä taas vähän vaikeampaa jatkaa. Voisin mennä uuteen IVF:ään jos alkiot siirrettäisiin Mirkulle. Mutta se, että saadaan hyviä alkioita, jotka tuhlataan minuun, niin sitä varten en halua maksaa tuhansia euroja. Jos tehdään niin paljon, että saadaan aikaan ne alkiot ja kasvatellaan niitä näin pitkälle, niin parempi laittaa ne paikkaan, jossa niillä voi …

Piinaviikko

Piinapäivät on kuluneet niin luvattoman helposti ja nopeasti, että nyt on tosiaan menty sillä "et vaan ajattele asiaa niin paljon, niin kyllä se siitä sitten onnistuu" -ohjeella :D No ei vaan. Vasta pari viime päivää on enemmän ajatuksissa pyörinyt taas se, että testipäivä lähestyy. Testipäivä ei ole mikään ilon päivä, joten fiilikset ei juurikaan nouse tässä mitä lähemmäs sitä hetkeä tullaan. Oon myös tosi vahvasti ehdollistunut raskaustestitikkuun negatiivisesti, toisin kuin ovistikkuun, joka sentään usein tarjoilee sitä hymynamaa :) Oon siis jopa sen takia välillä tehnyt raskaustestin ovistikulla, koska siihen on kivempi pissiä :D

Sitä taas miettii aktiivisesti, että miten käsittelen sen negan. Miten se haittaisi elämää mahdollisimman vähän ja aiheuttaisi pahaa mieltä mahdollisimman vähäksi aikaa. Oikeastaan itse kestän sen jo jotenkin, mutta sitten kun alan miettiä, että mitä Mirkku. Mun vanhemmat. Kaverit (joille ei ole ONNEKSI nyt edes kerrottu kellekään). Sitten kaikki…

Alkionsiirto nro 5

Kuva
Tiistaina tehtiin viides ja toistaiseksi viimeinen alkionsiirto. Tässä kierrossa oli mukana siis estrogeenikorvaushoito, kortisonitukihoito ja keltarauhashormoni. Positiivista oli, että ovulaatiota ei tarvinnut lainkaan kytätä! Viimeksi kokeiltu alkioliima ja Gonepeptyl jätettiin nyt pois.
Kohdun limakalvo oli tiistaina jo 12 mm. Itse siirto sujui taas näppärästi ja mitään ongelmia ei ole yhdenkään inseminaation tai alkionsiirron kanssa ollut, mikä on oikeasti tosi huippua, koska ainakaan itse toimenpidettä ei tarvitse jännittää. Tosin tällä kertaa oli eri lääkäri kuin ehkä kolmella viime kerralla ja olin tietysti yhtäkkiä ihan paniikissa! Tunnistin lääkärin yhdeltä aiemmalta käynniltä ja muistin, että hän valitsi ihan vääränkokoisen ankannokan ja oli muutenkin jotenkin vähän töykeä. Tämä kokemus oli nyt onneksi positiivisempi ja ihan ammattilainen hänkin oli :D
Alkio meni tosi hyvälle paikalle (kuten myös viimeksi) ja on siis kestänyt jo viime syksynä yhden pakastuksen, noin kuukaus…

Myooooooma

"Kas vain sanoi kasvain ja kasvoi vain."
Myooma on kasvanut pari senttiä ollen nyt n. 5x4 cm. Myooma ei ole kohtuontelon sisällä eikä lääkärin mielestä sen pitäisi mitenkään vaikuttaa raskaaksi tuloon kun on kohdun ulkopuolella. Hän kyllä mainitsi, että se voisi vaikuttaa kohdun verenkiertoon, mutta sitäkään ei tiedä.
Jäin miettimään, miten kohdun verenkiertoa voisi parhaiten kotikonstein parantaa?
Kohdun limakalvo oli estrogeenihoidolla kasvanut oikein hyvin eli siirto on suunnitelmissa ensi viikon alkuun. Terolut alkoi eilen ja kortisoni tänään.
Koska tämä on nyt viimeinen alkio, niin jatkoistakin jo keskusteltiin. Lääkäri alkoi tietysti puhua uudesta IVF:stä (johon liittyen sanoi, että voisimme hänen mielestään jo hakea KELA:n korvausta). Minä otin puheeksi inseminaatiot. Lääkäri epäili, tukkiiko myooma oikean puoleisen munasarjan, mutta tämä tsekattiin noin 1,5 vuotta sitten ja molemmat oli kyllä silloin auki. Enpä nyt tullut kysyneeksi, voisiko tuo myooman kasvu jotenkin…

Radiohiljaisuus ja mitä tähän asti on tapahtunut

Keväällä alkoi tuntua siltä, ettei blogilla ole enää tarkoitusta. Tunsin, etten saa siitä enää sitä iloa, minkä takia kirjoittamisen aloitin. Se oli paikka, jossa purkaa tunteita, jotka alkoivat matkan myötä olla myös aika negatiivisia. Blogiin alkoi liittyä negatiivinen tunnetila ja turhautuminen siitä, että blogi ei sovi enää muiden sateenkaariperheblogien sekaan, joissa elämät niiden takana etenivät siihen hartaasti toivottuun perhe-tilaan ja oma tilamme alkoi mennä jonnekin lapsettomuus-tilaan. Alkoi tuntua, että blogi on väärässä paikassa, sen kirjoittaminen on ajanhukkaa ja lisäksi itseäni ei enää kiinnostanut. Ajattelinkin, että kaikessa hiljaisuudessa hoitotauon myötä jätän koko blogin kirjoittamisen sikseen.

En edelleenkään tiedä, mihin tämä blogi sijoittuu, mutta ehkä näistä tarinoista voi joskus olla iloa jollekin, joka käy samankaltaisia asioita läpi. Nyt vaan jostain syystä tuntuu taas siltä, että kirjoittamisesta olisi jotain iloa itselle.

Tilanne on tällä hetkellä se, e…

Paluu tulevaisuuteen

Pohdimme siirtymistä IVF:stä takaisin inseminaatioihin. Meillä on siis yksi IVF tehty ja siitä nyt viisi alkiota siirretty, yksi alkio vielä odottaa pakkasessa. Olen ajatellut, että toista IVF:ää ei tehtäisi, koska minulta on tutkittu munasarjat, jotka ovat auki, munasoluja kehittyy hyvin myös pienellä hormonimäärällä, ne hedelmöittyvät hyvin ja alkiot ovat olleet kaikki 1- ja 2-laatuisia ja kaksi viimeistä todistetusti kehittyneet blastokysteiksi. Kierrot ovat normaalit, ovulaatiot löytyvät ja viimeiset alkionsiirrotkin on tehty luonnonkiertoihin.

Alkiot eivät vaan tunnu kiinnittyvän, joten olemme pähkäilleet, että palaisimme takaisin inseminaatioihin, kun tavallaan mitään syytä IVF:lle ei tunnu olevan.
On ehkä jopa henkisesti raskaampaa odottaa tulosta siitä povatusta 30-50% mahdollisuudesta ja joutua pettymään kuin se inseminaation 10%. Alkionsiirtojen kertamaksut ovat niin suuret, IVF:stä puhumattakaan, että myös talous on kovilla. Näyttää siltä, että hoidot meillä kestävät, niin…

Seitsemäs pettymys

Universumilla on jotain muita suunnitelmia, jotka ei meidän lapsenhankintasuunnitelmien kanssa täsmää ollenkaan. Negatiivinen raskaustesti jälleen tänään, oikeana testipäivänä.
Palataan lähtöruutuun ja koitetaan unohtaa tämäkin kerta. Blogi jäänee ainakin kesätauolle tässä samalla, koska kirjoittelu tänne tuntuu vähän turhalta. Pian 1,5 vuotta tulee täyteen ekasta inssistä - niin se aika vaan menee.

Väsyttää

Menossa dpo12 (tai alkionsiirron jälkeistä aikaa) ja eilen piti mennä tekemään eka testi, joka oli negatiivinen. Vaikka tiedän, että se on liian aikaisin tehty, niin silti asiaa on tullut nyt vuorokausi käsiteltyä omassa päässä niin, että tulos on nega. Mirkku lähti eilen muutamaksi päiväksi reissuun ja haluttiin tesatata ennen sitä. Teen sitten torstaina eli oikeana testipäivänä itsekseni vielä toisen testin.

Vaikka se nega-ajatus ei tunnu nyt niin musertavalta kuin puoli vuotta sitten niin iski ihan jäätävä henkinen väsymys. Se pirteys ja reippaus, josta sain nauttia pari kuukautta on hyvin kaukana just nyt.
Toki vaikuttaa sairasteluni tässä viime viikkoina ja onhan tämä aina sellainen projekti, että päätös odottaa kesän yli jatkoa on varmasti ihan oikea!

Odotan innolla lyhyttä kesälomapätkääni, joka on tasan kuukauden päästä. Ja kesä tuo tullessaan kyllä monta niin huippujuttua, että kyllä se saa pikkuhiljaa piristymään.
Mutta just nyt voisin vaan vähän nukkua...pari päivää!

Meidän toinen PAS

Toissa päivänä tehtiin meidän toinen PAS luonnonkiertoon, kaiken kaikkiaan kolmas alkionsiirto. Taustalla meillä siis neljä inseminaatiota ennen näitä.
Tilanne oli taas erittäin erinomainen, kohdun limakalvo oli kolmikaikuinen ja alkiot olivat selviytyneet sulatuksesta hyvin ja jatkaneet kehitystään, kun niitä yön yli viljeltiin. Siirto onnistui ongelmitta, eli kaksi alkiota on nyt kohdussa!

Tiistaina aloitettiin Prednisolon ja Lugesteron tukihoitona. Kortisoni siis epäillyn autommuuniperäisen kilpirauhashäiriön takia.
Onnistuin hankkimaan myös poskiontelontulehduksen, jota mulla ei tietääkseni ole ollut ainakaan lapsuuden jälkeen. Olo on niin huono, että oli pakko aloittaa antibioottikuuri ja Panadolia tarvitaan aamulla kun yön jälkeen koskee sen verran kovasti. Harmittaa nämä ylimääräiset lääkkeet ja infektio tähän väliin, mutta toki parempi varmaankin nuo lääkkeet, jotka pitäisi olla turvallisia kuin pitkittynyt infektio ja sen aiheuttama stressi. Syön sitten vitamiineja senkin ede…

Alkioliima / EmbryoGlue ???

Sunnuntaina kp11 tikkuun piirtyi LH-piikki, jota kuitenkin vähän epäilin tulkintavirheeksi, koska niin aikainen ajankohta tuntui erikoiselta. Kohdun limakalvo oli hyvän näköinen ja muutenkin näytti siltä, että sunnuntain LH-piikki olisi ihan looginen.

Sitten hoitaja kysyi, että haluammeko käyttää alkioliimaa? Say what?
EmbryoGlue on siis aine, josta on jotain näyttöä, että siitä voi olla hyötyä alkion kiinnittymisessä. Sisältää mm. hyaluronia. Lääkäri sanoi, että valmistajan mukaan siitä ei ainakaan ole haittaa.. heh heh!
Eivät siis erityisesti sitä suositelleet, koska näyttö sen hyödystä on ilmeisen vähäistä. Mutta meidän pitäisi nyt kuitenkin päättää, haluammeko käyttää jotain ainetta, joka maksaa 200 e, joka EHKÄ voi auttaa alkionkiinnityksessä. Ja ilmoittaa klinikalle huomenna!

Please, onko kellään mitään tietoa / kokemusta / valistunutta arvausta tähän asiaan?

Siirtopäiväksi päätettiin torstai.

Taas mennään!

Huhtikuun kierrossa on nyt menossa kp9 ja pian alkaa tikuttaminen ja heti pääsiäisen jälkeen tiistaina ensimmäinen ultra! Jännittää eniten se, että saadaanko ajankohta sattumaan sopivaksi. En vielä uskalla edes miettiä sitä, että alkiot olisi siirretty ja taas elettäisiin piinapäiviä.

Suunnitelmana on edelleen luonnonkiertoon kahden alkion siirto ja kortisonikuuri alkaen n. viikkoa ennen siirtoa. Tämä kortisoniasia tarkentuu ekan folliultran yhteydessä.
Nyt tuntuu siltä, että tästä ei jotenkin haluaisi kertoa kenellekään. Mun vanhemmat tietävät, että ollaan tekemässä siirtoa ja varmaan parhaalle ystävälleni kerron viikonloppuna kun näen häntä. Mutta vaikka siitä kovin innoissaan ollaankin, niin pelko perseessä kuitenkin ja ei ole kiva selitellä lopputulosta kovin monelle ihmiselle, jos se ei olekaan toiveiden mukainen.

Ai niin! Olen taas keksinyt uuden harrastuksen. Opiskelen norjaa! Mikäs sen hauskempaa :D

Päivitystä hoidoista

Olin yhteydessä klinikalle viime viikolla liittyen alkionsiirtoon, joka on siis suunnitelmissa seuraavaan kiertoon. Sain vastauksen, että lääkäri oli arvioinut tilannetta ja suosittelee siirtoa luonnolliseen kiertoon ja harkitsemaan kahden alkion siirtoa. Eli Bemfola, josta aiemmin oli puhetta, ei ole siis mukana, mistä en ole yhtään harmissani. Kahden alkion siirtoa olen miettinyt itsekin ja siihen nyt varmasti päädymme, kun se lääkärin mielestä olisi fiksua.

Maaliskuun kierto...

...alkoi tänään!


Tässä kun on tätä kevään mukanaan tuomaa intoa, niin aloin tosissaan miettiä mahdollisuutta, että muutettaisiin joksikin aikaa toiselle paikkakunnalle. Tämä ajatus on siis lennellyt meillä kotona jo viime syksystä lähtien, mutta olen itse sen torpannut täysin, koska minulla on vakityö täällä ja meidän talo on kuitenkin se oikea Koti, josta en halua luopua. Mirkulle on siis tarjottu töitä, jossa palkka olisi reilusti parempi kuin nykyisessä paikassa. Ja taloudellisesti nyt oikeasti tarvittaisiin jotain buustia.

Meidän talosta en suostu luopumaan ja jatkossa haluan kyllä asua täällä, missä nytkin, mutta maisemanvaihdos ei kyllä tekisi yhtään pahaa väliaikaisesti.
Olen ajatellut koko ajan, että minulla ei ole ketään tuttuja siellä päinkään, mutta tarkemmin kun katselin Google Mapsiä, niin totesin että sieltä on lähestulkoon kaikkiin paikkoihin 3 h matka, joissa meillä on jotain käyntiä. Hyvien ystäviä olisi jopa 1-1,5 h matkan päässä. Nykyäänhän ajamme sen 3-6 h mihin ta…

Hyviä viboja

Olen viime viikkoina voinut niiiin hyvin, että en meinaa uskoa todeksi tätä! Kaksi asiaa, joilla on luultavasti merkityksensä: valo ja Thyroxin-lääkitys.
Lääkityksen myötä olen ollut paljon energisempi, väsymys on hävinnyt lähes kokonaan!? Nukun yöt ihan normaalisti, olen illalla väsynyt, mutta en koko iltaa, kuten aiemmin.

Aamulla pääsen suhteellisen helposti ylös sängystä, aamut ei ole olleet kovin vaikeita. Tämä on ainakin asia, johon pelkkä valo ei vaikuta, koska olen ollut myös kesäisin tosi huono heräämään. Jos vertaan viime syksyyn, niin kun heräsin 5.50, olin vielä 8-9 aikaan aivan unessa. Tarvitsin 2 kuppia kahvia, että pääsin käyntiin. (Kahvia en ole juonut itse asiassa pariin kuukauteen kuin viikonloppuisin.)
Nyt kun nousen, niin olen heti hereillä. Käyn koirien kanssa ulkona ja olen ihan skarppi sen jälkeen. Nautin valosta ihan superpaljon, kun sitä riittää jo aamusta asti!

Mieliala on ollut tosi hyvä ja kestän stressiä myös paljon paremmin.
Huomaan, että siedän jo hyvin kaik…

Uudelle vuosikymmenelle

Reilu kuukausi tästä eteenpäin ja siirryn kokonaan uudelle vuosikymmenelle, kun täytän 30! Miten siihen pitäisi suhtautua? Ajatuksissa on isoja asioita: perhe, häät, uusi ammatti, oma yritys. Häät, jotka ovat vihdoin, jo muutaman päivän päästä mahdolliset!

Halusimme koko ajan odottaa, että avioliittolaki olisi tasa-arvoinen, ennen kuin menemme naimisiin. Kohta se on oikeasti mahdollista. Häitä suunniteltiin alun perin tälle vuodelle, mutta koska viime vuoden hoitojen myötä kaikki rahat hupenivat, niin saa nähdä, siirtyvätkö häät ensi vuoteen. Omassa päässäni olen miettinyt hääpaikkaa ja häämatkakohdetta myöten kaikkia asioita, mutta mitään ei ole täysin sovittu. Ei edes sukunimeä! Saman nimen kuitenkin haluaisimme, jotta se olisi joskus koko perheen yhteinen.

Naimisiin meno riippuu myös siitä, miltä meidän perhetilanne näyttää. Jos kävisi niin onnellisesti, että perheenlisäystä olisi odotettavissa ensi vuodelle, niin häät varmaankin pidetään tänä vuonna.

Valmistun uuteen ammattiini t…

"Sisäilma-muistio"

Menin 2 v 10 kk sitten töihin nykyiseen työpaikkaani. Ensimmäisen vuoden aikana alkoi ilmestyä jatkuvia ylähengitystieoireita. En muista tarkkaa alkamisajankohtaa. Nenä alkoi mennä tukkoon ja sitkeää limaa kertyä nenäonteloon. Luulin niitä allergiaoireiksi, koska olen allerginen mm. kissoille, joita meillä on kotona 3 kpl. Oireita hoidettiinkin pitkään kortisonisuihkeella. Käytin kortisonia myös voiteena, koska minulla on atooppinen iho, joka oli myös jatkuvasti huonossa kunnossa.
Jossain vaiheessa huomasin, että oireet esiintyivät työpaikalla, eikä siellä missä minun olisi pitänyt altistua allergeeneille, eli kotona.

Lopetin kortisonin käytön vasta 2016 vuoden alussa, jolloin aloitimme hedelmöityshoidot. Aloin käyttää iho-oireisiin muita tuotteita, jotka onneksi auttoivat. Havahduin oireiluun työpaikalla täysillä vasta viime vuonna. Aloin pitää kirjaa oireista, kerroin työterveyslääkärille (jota tuskin kiinnosti) ja myöhemmin raportoin kaikki oireet työterveyshoitajalle, joka kirjasi…

Seuraava siirto

On ne koko ajan ajatuksissa - raskaus ja lapsi. Ja jollei itse aktiivisesti sitä ajattele, niin aina joku tai jokin muistuttaa.

Eilen kävimme uimassa. En ole koskaan erityisesti tykännyt uimisesta, koska en ole kovin tehokas uimari. Eilen kuitenkin ensimmäistä kertaa ehkä koskaan, oikeasti nautin siitä uimahallissa uimisesta. Tajusin, että sehän oli oikeasti tosi kivaa.
Olen käynyt myös muutaman viikon shindossa ja se on ollut todella rentouttavaa. Päätin jo loppuvuodesta, että alan käydä esim. joogassa, jotta pääsen säännöllisesti rentoutumaan ja tekemään samalla kehonhuoltoa. Tuo shindo tuli tietooni ihan vahingossa, mutta se vaikutti heti niin kiinnostavalta, että päätin lähteä kokeilemaan.

Eiliseen uimahallireissuun palatakseni - olimme siis jo pukeutumassa ja lähdössä pois kun siihen pukukopeille sattui joku Mirkun puolituttu. Hän sanoi, että "olet sitten päässyt lähtemään ihan itsekseen, ilman lapsia!" En vielä pitänyt tätä outona, koska ihmiset jostain syystä viittaavat …

Future is so bright...

... I gotta wear shades!

Ironiaa vai optimismia? Oli mitä oli, niin alkuviikosta kävin sisätautilääkärin vastaanotolla, jonne tk-lääkärini teki siis lähetteen marraskuussa. Kävin jälleen labroissa pari viikkoa sitten ja tulokset olivat mm. sellaiset, että TSH oli hieman noussut ollen nyt 2.56. Tämähän on vielä ihan terveen merkki, mutta aiemmin klinikalta sanottiin, että hedelmöityshoitoihin TSH:n yläraja on 2.5.

Kerroin sisätautilääkärille taustojani ja hän koki tämän asiani melkoiseksi pulmaksi. Totesi, ettei oikeaa tai väärää ratkaisua tähän taida olla. Onneksi olin tehnyt taustatyötä, sillä lääkäri kysyi omaa mielipidettäni ja kuunteli myös sen.
Hän ei kokenut huonoksi ideaksi aloittaa Thyroxin-lääkitystä, vaikka nuo kiertävien hormonien arvot ovatkin "normaalin" tasolla. Varmisti kyllä useaan kertaan, että olen halukas aloittamaan lääkityksen, koska tokihan se näyttää hieman oudolta, että lääkitys aloitetaan näillä arvoilla.
Lääkäri oli kuitenkin sitä mieltä, että levotyrok…