Paluu tulevaisuuteen

Pohdimme siirtymistä IVF:stä takaisin inseminaatioihin. Meillä on siis yksi IVF tehty ja siitä nyt viisi alkiota siirretty, yksi alkio vielä odottaa pakkasessa. Olen ajatellut, että toista IVF:ää ei tehtäisi, koska minulta on tutkittu munasarjat, jotka ovat auki, munasoluja kehittyy hyvin myös pienellä hormonimäärällä, ne hedelmöittyvät hyvin ja alkiot ovat olleet kaikki 1- ja 2-laatuisia ja kaksi viimeistä todistetusti kehittyneet blastokysteiksi. Kierrot ovat normaalit, ovulaatiot löytyvät ja viimeiset alkionsiirrotkin on tehty luonnonkiertoihin.

Alkiot eivät vaan tunnu kiinnittyvän, joten olemme pähkäilleet, että palaisimme takaisin inseminaatioihin, kun tavallaan mitään syytä IVF:lle ei tunnu olevan.
On ehkä jopa henkisesti raskaampaa odottaa tulosta siitä povatusta 30-50% mahdollisuudesta ja joutua pettymään kuin se inseminaation 10%. Alkionsiirtojen kertamaksut ovat niin suuret, IVF:stä puhumattakaan, että myös talous on kovilla. Näyttää siltä, että hoidot meillä kestävät, niin jatkuva persaukisena eläminen ei ole kivaa.

Mietin, miten klinikat ovat suhtautuneet jos on haluttu siirtyä takaisin inseminaatioihin... Olen pohtinut myös klinikan vaihtoa, jos siellä asiaa vastustettaisiin. Toisaalta on ehkä syytä kuunnella heidän perustelunsa. IVF-hoidon suunnittelussa reilu vuosi sitten lääkäri totesi, että inseminaatiot ovat minulla hakuammuntaa, kun ei tiedetä kehittyykö munasoluja. Nythän se kyllä tiedetään ja sinällään minusta me ollaan ihan onnekkaassa asemassa, että mitään vikaa ei ole edelleenkään todettu ja tärpätä voi oikeastaan milloin vaan - miksei vaikka inseminaatiolla?

Kommentit

  1. Oliks teillä ollut käytössä lugesteron inseminaation jälkeen? Tai joku muu keltarauhashormoni. Se kun mun mielestä myös edesauttaa hedelmöitynyttä alkiota kiinnittymään :) Uskon kyllä että te onnistutte ennemmin tai myöhemmin, toivottavasti kuitenkin pian. Ootte omaa vuoroanne joutuneet odottamaan liian kauan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä on ollut käytössä Lugesteron jo muistaakseni vikasta inseminaatiosta asti (apua, tää pitäisi tarkistaa :D). Ainakin IVF:stä asti eli ekasta tuoresiirrosta lähtien. Viimeisimmässä siirrossa Terolut, joka on vähän kivempi käyttää, kun otetaan suun kautta. Ja nyt viimeksi myös se alkioliima :) Ajateltiin, että kokeillaan nyt se ainakin kertaalleen, vaikka lisääkin hintaa taas ihan kivasti. Lisäksi mulla on kortisonikuuri, joka aloitetaan ovulaation aikoihin, ettei keho ainakaan hylkisi alkiota, kun on syytä epäillä, että jotain autoimmuunihäikkää ainakin kilpirauhasessa on.
      Onhan meillä myös edelleen se optio, että puoliso siirtyisi hoitoihin, mutta kun en millään VIELÄ haluaisi luovuttaa omalta osaltani! Mutta... ehkä on mietittävä tarkkaan, mitä sen yhden jäljellä olevan alkion kanssa tehdään :) Ja voinhan edelleen minä jatkaa inseminaatioissa, jos vaikka vika alkio siirrettäisiinkin puolisolle. Nyt tuntuu tätä asiaa taas riittävän, niin ehkä näitä blogitekstejä voi alkaa tulla jälleen :D

      Ja ONNEA TEILLE loppuraskauteen <3

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Meidän matka

Kun ei niin ei

Seitsemäs pettymys