Sateenkaarimatkalla

Tiistaina tehtiin viides ja toistaiseksi viimeinen alkionsiirto. Tässä kierrossa oli mukana siis estrogeenikorvaushoito, kortisonitukihoito ja keltarauhashormoni. Positiivista oli, että ovulaatiota ei tarvinnut lainkaan kytätä! Viimeksi kokeiltu alkioliima ja Gonepeptyl jätettiin nyt pois. Kohdun limakalvo oli tiistaina jo 12 mm. Itse siirto sujui taas näppärästi ja mitään ongelmia ei ole yhdenkään inseminaation tai alkionsiirron kanssa ollut, mikä on oikeasti tosi huippua, koska ainakaan itse toimenpidettä ei tarvitse jännittää. Tosin tällä kertaa oli eri lääkäri kuin ehkä kolmella viime kerralla ja olin tietysti yhtäkkiä ihan paniikissa! Tunnistin lääkärin yhdeltä aiemmalta käynniltä ja muistin, että hän valitsi ihan vääränkokoisen ankannokan ja oli muutenkin jotenkin vähän töykeä. Tämä kokemus oli nyt onneksi positiivisempi ja ihan ammattilainen hänkin oli :D Alkio meni tosi hyvälle paikalle (kuten myös viimeksi) ja on siis kestänyt jo viime syksynä yhden pakastuksen, noi...

"Kas vain sanoi kasvain ja kasvoi vain." Myooma on kasvanut pari senttiä ollen nyt n. 5x4 cm. Myooma ei ole kohtuontelon sisällä eikä lääkärin mielestä sen pitäisi mitenkään vaikuttaa raskaaksi tuloon kun on kohdun ulkopuolella. Hän kyllä mainitsi, että se voisi vaikuttaa kohdun verenkiertoon, mutta sitäkään ei tiedä. Jäin miettimään, miten kohdun verenkiertoa voisi parhaiten kotikonstein parantaa? Kohdun limakalvo oli estrogeenihoidolla kasvanut oikein hyvin eli siirto on suunnitelmissa ensi viikon alkuun. Terolut alkoi eilen ja kortisoni tänään. Koska tämä on nyt viimeinen alkio, niin jatkoistakin jo keskusteltiin. Lääkäri alkoi tietysti puhua uudesta IVF:stä (johon liittyen sanoi, että voisimme hänen mielestään jo hakea KELA:n korvausta). Minä otin puheeksi inseminaatiot. Lääkäri epäili, tukkiiko myooma oikean puoleisen munasarjan, mutta tämä tsekattiin noin 1,5 vuotta sitten ja molemmat oli kyllä silloin auki. Enpä nyt tullut kysyneeksi, voisiko tuo myooman kasvu joten...