Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella negatiivinen merkityt tekstit.

Kun ei niin ei

"Joka keinussa jumalten keinuu Väliä taivaan ja helvetin heiluu Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu kun keinuu Joka selässä ristinsä kantaa Kohtalon haltuun itsensä antaa Hän kokee huiput ja kuilut kun keinuu kun keinuu" Erityisesti varmaankin sattuu, kun tietää, että se oli viimeinen alkio. Mietin, miksi se piti tuhlata tähän kroppaan. Miksei säästetty sitä ja alettu tosissaan miettiä sitä vaihtoehtoa, että Mirkku lähtisi hoitoihin. Se oli niin sitkeä alkio, että se olisi kiinnittynyt ja elänyt jos sillä olisi mahdollisuudet. Tuntuu, että ei tässä kropassa ole mitään mahdollisuuksia elämälle, koska tämäkään ei selviytynyt. Nyt on kyllä taas vähän vaikeampaa jatkaa. Voisin mennä uuteen IVF:ään jos alkiot siirrettäisiin Mirkulle. Mutta se, että saadaan hyviä alkioita, jotka tuhlataan minuun, niin sitä varten en halua maksaa tuhansia euroja. Jos tehdään niin paljon, että saadaan aikaan ne alkiot ja kasvatellaan niitä näin pitkälle, niin parempi laittaa ne paikkaan, jossa ...

So it's going to be just... you two?

Terapeuttini eli Netflix onnistui taas osumaan siihen, mikä päällimmäisenä on mielessä. Sinkkuelämää 2 -elokuvan ensimmäisen vartin aikana ponnahti kysymys, jota otsikossakin siteeraan.  Eli jäädäänkö me kahdestaan..? Ja miten siitä selviää, kun haluaisi olla perhe eikä "vain" pariskunta. Eihän kukaan ole sanonut, että meidän olisi jo pitänyt onnistua. Ei kukaan ole sanonut yhtään mitään. Päällimmäinen tunne meillä molemmilla on kuitenkin epätoivo, pelko ja suru. Jäädäänkö me nyt kahdestaan? Meillä on neljä alkiota pakkasessa, tämä oli vasta ensimmäinen IVF, eikä minussa ole todettu mitään vikoja. Meillä ei kuitenkaan ole lapsettomuutta taustalla. Meillä ei ollut tietoa lisääntymisongelmista hoitoihin menessä. Onko meillä ongelmia? Ei sitäkään ole kukaan sanonut. Eilen tuli täyteen 14 vrk alkionsiirrosta ja varmistin asian vielä testillä. Kyllä, emme ole raskaana.  Vuosi sitten menimme ensikäynnille klinikalle täynnä toivoa ja intoa. Intoa riitti vielä tähän syk...

Kyllähän se sattuu...

...aina vain epäonnistua. Nyt vain tuntuu jotenkin lopulliselta, kun rahaa ja voimia ei ole uuteen yritykseen. Vaikka tietää, että rahaa tulee ja voimiakin joskus kertyy, tuntuu hyvin kaukaiselta mahdollisuudelta yrittää vielä uudelleen. Ja ehkä uudelleen. Ja vielä parhaimmillaan kaksi kertaa sen jälkeen ennen kuin alkiot on käytetty. Nyt tuntuisi täydeltä haaskuulta laittaa yhtään alkiota kohtuuni, jossa ne eivät selviä hengissä. Tämä on kriisi. Ihan oikea sellainen, joka meidän täytyy yhdessä selvittää. Että voimme jatkaa elämää ja ehkä joskus yrittämistä. Mutta nyt täytyy löytää ne asiat, joista iloitsimme ennen tätä lapsenhankinnan aloittamista. Ne asiat ovat alkaneet tuntua merkityksettömiltä. Mutta jotain pitää keksiä, ettei katkeruus pääse kasvamaan. Nyt olemme vaan niin väsyneitä, uupuneita, täysin tainnutettuja. Tuntuu kuin meitä olisi huijattu, joku vei nenän edestä sen mitä tavoittelit kaikesta sydämestäsi. Kohtalo vetää avokämmenellä kasvoille ja voit vaan kääntää to...

Mitä diipimpää, sitä creepympää

Negatiivinen raskaustestitulos saatiin siis kokea viime torstai-iltana. Perjantaiaamuna yllättäen alkoikin jo menkat, mitä en ihan osannut odottaa, koska progesteronihoidon jälkeen on joka kerta mennyt 3 päivää viimeisestä annoksesta. Nyt lugejen annostus oli vieläpä 2-kertainen aikaisempiin verrattuna. Munasarjoissa ja alavatsassa on edelleen ollut lieviä kipuja ja tuntemuksia koko viime viikon. Mitä ilmeisemmin kroppa on vielä kovasti vasta toipumassa IVF:stä. Kovin on ristiriitaiset tunnelmat. Toisaalta on kiva, että tuoresiirto tehtiin (ja todettiin, ettei se ole sen varmempi asia kuin muutkaan). Toisaalta kun kroppa on vielä stressitilassa ja vähän sekaisin niin ehkä lähtökohdat ei olleetkaan niin hyvät, että olisi kannattanut koko siirtoa tehdä. Varsinkin, kun se lievä hyperi oli selvästi vielä päällä silloin siirron aikaan. Toisaalta mietin, että ei kai lääkäri olisi tehnyt sitä, jos olisi epäillyt että se ei kannata... Koko viikonloppu meni vähän syvissä vesissä. Ja tietyt miel...

Tunnelmia neljännen negan jälkeen

    Teinpä testin kuitenkin pari päivää ennen aikojaan, koska en enää voinut kiusata itseäni kun tiesin, että lähes varma tulos sieltä kuitenkin tulee. Nega ei tullut yllätyksenä, mutta kyllä se vähän taas pisti pettymyksestä pään pyörälle. Päätin, että teen kuten on neuvottu ja testaan vielä maanantaina ja lopetan Lugesteronit vasta sitten. Nega edelleen, joten Lugesteronit lopetin tänään ja menkkoja jään odottelemaan muutaman päivän päästä. Vaikka kuinka olin pessimistinen jo alusta lähtien, niin silti se rasittava optimismi yrittää aina nostaa päätään ja herättelee turhia toiveita!   Nyt on inssiyrityksiä kertynyt siis neljä. Alkuun käytettiin Letrozolia, jonka todettiin ohentavan kohdun limakalvoa ja muutenkin sekoittavan mun normaalisti ihan säännöllistä kiertoa. 3 ensimmäistä inssiä tehtiin niin, että hyvänkokoinen follikkeli (17-24 mm) löytyi ultralla. Yhden kerran pistettiin Pregnyl. Kahden viimeisen inssin jälkeen olen käyttänyt Lug...

Avautumista

Inseminaatiosta tuli maanantaina 14 vrk ja testasin sunnuntaina, maanantaina ja tiistaina negat. Se miksi tein noin monta testiä, johtui siitä että sunnuntaina Clearbluen tikussa näkyi toooodella haalea haamu. Niin haalea, että jouduin monta minuuttia tuijottelemaan sitä eri valaistuksissa, koska luulin että kuvittelin sen. Luget loppuivat sunnuntaiaamuna ja olin päättänyt, että jos testaan negan niin en hae uutta satsia. Nyt en sitten kuitenkaan voinut ollut hakematta, koska testi jäi kaivelemaan mieltä, eli jatkoin lugeja vielä maanantaihin. Maanantaiaamuna testasin uudelleen apteekin omalla testillä ja sama haalea haamu kummitteli tikussa. Vertasin käyttämättömään testiin, jossa ei kertakaikkiaan näkynyt mitään ja olin edelleen yhtä epävarma, mitä siinä tikussa on. Jatkoin lugeja vielä maanantain. Tiistaiaamuna testasin ja nyt en jäänyt edes pällistelemään tikkua sen tarkemmin kun kerran selkeää käden mitan päästä erottuvaa viiva ei tikkuun tullut, niin...