Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään blogitekstit, joiden ajankohta on maaliskuu, 2016.

Great success!

  Eilen päästiin vihdoin inssiin, jeeee!!! Aloin maanantaina testaamaan ovulaatiota, koska sunnuntai oltiin vielä mun vanhemmilla ja en oikein siellä halunnut alkaa niiden testien kanssa pelaamaan. Maanantaina tikkutesti ei näyttänyt vielä mitään. Tiistaina hait Clearbluet ja ensimmäinen testi epäonnistui, joten meni myöhään iltaan, että sain tehtyä onnistuneen testin. Se oli positiivinen! Aamulla soittelin klinikalle, josta sitten pyydettiin tulemaan 12.40 paikan päälle ja ultraan. Olin klinikalla jo vähän ajoissa ja pääsinkin heti sisälle. Lääkäri oli taas eri kuin aiemmilla kerroilla, mutta todella mukava! Kätilön kanssa aletaan olemaan jo tuttuja :)   Ennen ultraa lääkäri totesi, että kohdunsuun lima on kirkasta (jes!) ja ultrassa näki heti, että kohdun limakalvo on paksu 9-10 mm (jes!). Vasemmalla ei näkynyt kuin pieniä follikkeleja ja oikealla sitten se, mitä oltiin odotettu - 24 mm johtofollikkeli (jes!!!). Lääkäri totesi, että nyt on maaperä otollinen. Odottelin va

Piäsiinen

Verikokeet osoittivat, että progesteroni oli ihan normaaleissa lukemissa, eli olinkin ovuloinut viime kierrossa. Varmaankin ovulaatiotuntemukseni olivat sitten ihan oikeita, eikä kuviteltuja, kuten ajattelin. Samoin kuin tikkutesti. Kätilö oli sitä mieltä, että munasolu oli ollut varmaankin irronnut silloin kun ultrattiin... Ja mitä ilmeisimmin vasemmalta, mutta koska koko munasarjaa ei saatu monitoriin, niin vaikeapa tuota on ollut nähdä. Lääkäri oli sitä mieltä, mitä mekin, että jätetään toistaiseksi letrozolit pois ja katsotaan osaako mun kehoni toimia ihan itsekseen niin kuin pitää! Olen aika helpottunut, koska vähän pelkäsin, että jos aletaan ehdottamaan vaan enemmän ja useampaa hormonia, niin en haluaisi niihin lähteä kun mulla on tuntemus, että kehoni on toiminut ihan hyvin. Nyt on sitten aika ottaa iiiiihan rennosti 4 päivää ja lähteä viettämään pääsiäistä eli piäsiistä, kuten täälläpäin sanotaan, mun synnynseuduille :D Pääsee puhumaan omaa murretta ihan viimesenpäälle - se

Verikokeissa

Torstaina käväisin verikokeissa, joihin sain lähetteen edellisen klinikkakäynnin jälkeen. Otettiin kilpirauhasarvot ja progesteroni. Joudun menemään vielä uudestaan alkukierrosta, jolloin otetaan prolaktiini. Lääkäri halusi siis selvittää, oliko tämä kierto ovulatorinen vai ei, siksi tuo progesteronitesti. Kätilö sanoi, että kilpirauhasarvot olisi hyvä ottaa, jos edellisistä on puoli vuotta aikaa ja nyt alkaa olemaan. En oikein sitten tiedä, miksi prolaktiini otetaan. En huomannut sitä kysyä ja terveysportista ei ainakaan näköjään kannata asiaa selvittää, koska siellä lähinnä puhutaan aivokasvaimista :S Nyt odotellaan tuloksia ensi viikkoon. Tuntuu ihan hyvältä mennä seuraava kierto ihan ilman mitään! Jotenkin on luottavaisempi olo, että keho toimisi. Mietin muuten pitkään, minne menisin verikokeisiin. Klinikalle on pitkä matka ja olen töissä meidän terveyskeskuksessa, joten ensin olin sitä mieltä, että en varmasti mene sinne. Labratyöntekijät eivät ole mitään läheisiä työkave

Hukkareissu

Päiväretki klinikalle ei tänään tuonut inssin iloa, vaan lisää pettymyksen nielemistä ja osoitusta siitä, että tässä ollaan ihan oman kehon vietävänä. Eli kierto ei taaskaan ollut normaali ja melko lailla samat "ongelmat" kuin viimeksikin: ei ovulaatiolimaa, kohdun limakalvo liian ohut, kohdunsuun lima ei kirkasta ja nyt ei löytynyt koko vasenta munasarjaa! Oikealla ei siis yhtään johtofollikkelia, mutta vasen jäi arvoitukseksi. Tällä kertaa kuitenkin LH-piikki oli olevinaan eilen illalla, kun viimeksi en saanut sitä testiin näkymään ollenkaan. En tiedä, tulkitsinko sitten viivan tummemmaksi kuin se olikaan... Kuitenkin selvästi tummempi kuin eilen aamulla ja tänä aamuna. Näihin kuviin ja näihin tunnelmiin ja lohduttaviin sanoihin...