Eilen päästiin vihdoin inssiin, jeeee!!! Aloin maanantaina testaamaan ovulaatiota, koska sunnuntai oltiin vielä mun vanhemmilla ja en oikein siellä halunnut alkaa niiden testien kanssa pelaamaan. Maanantaina tikkutesti ei näyttänyt vielä mitään. Tiistaina hait Clearbluet ja ensimmäinen testi epäonnistui, joten meni myöhään iltaan, että sain tehtyä onnistuneen testin. Se oli positiivinen!
Aamulla soittelin klinikalle, josta sitten pyydettiin tulemaan 12.40 paikan päälle ja ultraan. Olin klinikalla jo vähän ajoissa ja pääsinkin heti sisälle. Lääkäri oli taas eri kuin aiemmilla kerroilla, mutta todella mukava! Kätilön kanssa aletaan olemaan jo tuttuja :)
Ennen ultraa lääkäri totesi, että kohdunsuun lima on kirkasta (jes!) ja ultrassa näki heti, että kohdun limakalvo on paksu 9-10 mm (jes!). Vasemmalla ei näkynyt kuin pieniä follikkeleja ja oikealla sitten se, mitä oltiin odotettu - 24 mm johtofollikkeli (jes!!!). Lääkäri totesi, että nyt on maaperä otollinen.
Odottelin vajaan 10 min ja pääsin takaisin hoitopöydälle. Inseminaatio onnistui taas helposti.
Mulla oli nyt siis ensimmäinen kierto, johon en ole syönyt Letrozolia. Lääkäri oli sitä mieltä, etten missään nimessä tarvitse niitä, koska mun oma kierto on niin hyvä. Eli jos jatkoja tulee, niin letrot jää lääkekaappiin toistaiseksi.
Olo on tosi huojentunut, että kaikki näytti taas normaalilta. Ei lainkaan ahdista niin paljon se ajatus, että jos inssejä pitää vielä tehdä, koska oma keho näyttäisi toimivan ihan normaalisti.
Tunsin illalla kotona suht voimakasta pistämisen tunnetta ja sen jälkeen jomotusta oikealla alavatsassa munasarjan kohdilla. Mietin, että voiko se tuntua näin selvästi, jos munasolu irtoaa!? Tunne oli lähestulkoon yhtä voimakas kuin silloin Pregnylin jälkeen (nyt sitä ei pistetty). Lääkäri oli kyllä sitä mieltä, että munasolu on varmasti kohta irtoamassa.
Nyt elellään sitten tyytyväisenä siitä, että asiassa ollaan jälleen päästy vähän eteenpäin :)
Peukut pystyssä! :)
VastaaPoistaKiitos! :)
VastaaPoista