Siirry pääsisältöön

Välipäivien potemista

Pari päivää on mennyt lievissä vatsakivuissa kotisohvalla. Tänään pääsin jo liikkumaan paremmin, mutta kovin kiristävää tunnetta on edelleen ollut alavatsassa. Varsinaisia särkyjä ei onneksi, mutta liikkuminen on selvästi kipuja provosoinut, joten olen pysytellyt levossa, kuten ohjattiinkin.

Miten onnellinen olin eilen, kun kuulin että kahdeksasta munasolusta jopa seitsemän oli hedelmöittynyt normaalisti! Toivotaan kovasti, että ne jakautuvat normaalisti ja kehittyvät hyviksi alkioiksi ja ne saadaan pakkaseen talteen. Yhteen munasoluun oli mennyt kaksi siittiötä, eli sitä ei voitu käyttää.
Olin (olen) myös niin onnellinen, että tämä punktio-asia on tehty! Muistan, miten paljon se pelotti ja jännitti ja tuntui niin kaukaiselta ajatukselta vielä kesällä. Silloin kun yksi lääkäri keväällä väläytti tätä vaihtoehtoa (ensimmäisen tai toisen inssin jälkeen), ajattelin että onko se ihan pimeä! Eihän me tällaiseen ruveta.
Mitä enemmän asian ytimessä tässä nyt on ollut, niin sitä fiksummalta se vaan koko ajan tuntuu.
Tämä oli nyt se meidän vaihtoehto ja kaikki meni erittäin hyvin.
Hormonit ei olleet liikaa mulle (pelkäsin niitä jostain syystä kovasti). Lisäksi normaalia pienempi määrä hormoneja riitti aktivoimaan munasarjoja todella hyvin, joten plussaa sekin! Hormonien sivuvaikutuksia huomasin oikeastaan vain nämä:
  • läheisyydenkaipuu / (turha) ikävä
  • herkkäitkuisuus (jos vähänkin jokin asia meni huonosti)
  • rintojen aristaminen
  • loppuvaiheessa kiristävä voimakas tunne alavatsassa, kun munarakkulat alkoivat olla jo isoja
Punktio oli jännittävä ja pelottava ajatus etukäteen, mutta itse kokemus ei ollut mitenkään järkyttävä. Olen silti erittäin iloinen, jos siihen ei tarvitse enää tämän raskauden yrityksen tiimoilta mennä! Mutta menisin ehdottomasti mieluummin punktioon kuin kävisin todella monta inseminaatiota läpi. Meille ajallisesti tuo 6 kk aktiivinen yrittäminen alkoi olla jo aika rankkaa henkisesti ja parin kuukauden tauko ennen IVF:ää teki hyvää. Kävi myös juuri niin kuin ajattelin, että kun saan sulatella ajatusta Kammottavasta Punktiosta pari kuukautta niin olen asian kanssa jo sujut sitten kun sen aika on.

Voitin myös piikkikammoni!!! Se on seurannut minua ala-asteelta asti. En antanut terveydenhoitajan ottaa verinäytettä edes sormenpäästä koskaan.

Huominen on kovin jännä päivä, kun menen klinikalle mahdollista tuoresiirtoa varten! Jos ultrassa ei näy kovasti nesteilyä eikä merkkejä hyperstimulaatiosta, niin tuoresiirto voidaan huomenna tehdä. Sekin on ihan ok, jos homma siirtyy ja kaikki alkiot menevät pakkaseen, mutta tietysti toivon, että huomenna saadaan siirto tehtyä :)

 

Kommentit

  1. Jos meilläkään nää inssit ei onnistu, haluaisin myös siirtyä ivf hoitoihin,kun siihen on/olisi mahdollisuus. Paljon plussatuulta teille, ainakin nyt näyttää hyvinkin valoisalta :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidän peukkuja, ettei teidän tarvitse ryhtyä IVF:ään, mutta jos niin on niin voin vain sanoa, että omalla kokemuksella se ei ole niin rankkaa kuin miltä vaikuttaa :)

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lievää hyperiä ja paluu normaalielämään

Punktion jälkeen minulle kehittyi siis lievä hyperstimulaatio-oireyhtymä ja nestettä kertyi munasarjoihin ihan reilusti. Turvotus, voimakas kiristyksen tunne koko keskivartalossa ja liikkumisen vaikeus olivat ne päällimmäiset oireet. Öisin heräilin monta kertaa, kun kiristi joka kohtaa ja oli hankala vaihtaa asentoakin. Päivällä oli sellainen olo kuin maha olisi koko ajan täynnä vettä tai ylipäänsä täynnä. Joka askel tuntui epämiellyttävänä. Jos enemmän tuli liikuttua (siis otettua muutama ylimääräinen askel pihapiirissä) niin särkyä saattoi esiintyä munasarjoissa, mutta voimakkaampia kipuja ei onneksi. Lääkäri sanoi, että liikkuminen stimuloi munasarjoja lisää, joten liikkumista tulisi välttää. Ihan vuodelevossa en pystynyt olemaan kun Mirkku oli epäkätevästi juuri tuon viikonlopun reissussa ja kotihommia ja koirien hoitoa oli pakko vähän jatkuvasti tehdä. Sunnuntai-iltana sitten olo olikin edelleen yhtä tukala, väsymys oli kova ja palelikin vielä. Mittasin lämmön, joka oli noin as

Alkionsiirto nro 5

Tiistaina tehtiin viides ja toistaiseksi viimeinen alkionsiirto. Tässä kierrossa oli mukana siis estrogeenikorvaushoito, kortisonitukihoito ja keltarauhashormoni. Positiivista oli, että ovulaatiota ei tarvinnut lainkaan kytätä! Viimeksi kokeiltu alkioliima ja Gonepeptyl jätettiin nyt pois. Kohdun limakalvo oli tiistaina jo 12 mm. Itse siirto sujui taas näppärästi ja mitään ongelmia ei ole yhdenkään inseminaation tai alkionsiirron kanssa ollut, mikä on oikeasti tosi huippua, koska ainakaan itse toimenpidettä ei tarvitse jännittää. Tosin tällä kertaa oli eri lääkäri kuin ehkä kolmella viime kerralla ja olin tietysti yhtäkkiä ihan paniikissa! Tunnistin lääkärin yhdeltä aiemmalta käynniltä ja muistin, että hän valitsi ihan vääränkokoisen ankannokan ja oli muutenkin jotenkin vähän töykeä. Tämä kokemus oli nyt onneksi positiivisempi ja ihan ammattilainen hänkin oli :D Alkio meni tosi hyvälle paikalle (kuten myös viimeksi) ja on siis kestänyt jo viime syksynä yhden pakastuksen, noin ku

Alkioliima / EmbryoGlue ???

Sunnuntaina kp11 tikkuun piirtyi LH-piikki, jota kuitenkin vähän epäilin tulkintavirheeksi, koska niin aikainen ajankohta tuntui erikoiselta. Kohdun limakalvo oli hyvän näköinen ja muutenkin näytti siltä, että sunnuntain LH-piikki olisi ihan looginen. Sitten hoitaja kysyi, että haluammeko käyttää alkioliimaa ? Say what? EmbryoGlue on siis aine, josta on jotain näyttöä, että siitä voi olla hyötyä alkion kiinnittymisessä. Sisältää mm. hyaluronia. Lääkäri sanoi, että valmistajan mukaan siitä ei ainakaan ole haittaa.. heh heh! Eivät siis erityisesti sitä suositelleet, koska näyttö sen hyödystä on ilmeisen vähäistä. Mutta meidän pitäisi nyt kuitenkin päättää, haluammeko käyttää jotain ainetta, joka maksaa 200 e, joka EHKÄ voi auttaa alkionkiinnityksessä. Ja ilmoittaa klinikalle huomenna! Please, onko kellään mitään tietoa / kokemusta / valistunutta arvausta tähän asiaan? Siirtopäiväksi päätettiin torstai.