Siirry pääsisältöön

Hermot meni

Eilen mulla meni hermot. Ihan täysin loppui kärsivällisyys. Itkin, hermoilin, mietin millä ja milloin ja onko pakko tehdä se testi! Eikö olis vaan niin kiva odottaa, että jos menkat alkaa. Lugesteronin läpi ne ei mulla kuitenkaan tule. Että pakko se on tehdä se testi. Mutta voiko sen tehdä jo nyt!?!?! HETI!!!!!

No ei ole mitään järkeä. Jos se on nega, niin testaanko sitten joka päivä perjantaihin asti ja sama paniikki joka aamu. Tai jos se on positiivinen, niin en voi kuitenkaan uskoa sitä ennen kuin silloin perjantaina. En halua testata ylipäätään perjantaina, koska me lähdetään silloin reissuun ja illalla pitäisi olla juhlimassa ystävän kolmekymppisiä. Jos tulee pettymys, niin juhlafiilis voi olla aika kaukana.
Eli tänään päätimme, että testataan torstai-iltana! Kompromissi. Ei liian kaukana, mutta tarpeeksi lähellä. Silloin on punktiosta 16 vrk ja siirrosta 13.

Nyt päätin pysyä järjissäni vielä sinne torstaihin ja kuten Mirkku sanoi, niin myös siitä eteenpäin :)

Kommentit

  1. Mä niiiiin tiedän tunteen! Mä oon täällä kans aivan hermoheikko. Lähden pariksi päiväksi reissuun ja mietittiin että tehdään testi ennen sitä eli huomenna. Mut lopulta tultiin siihen tulokseen että ei kestä nyt negaa ja teemme testin kun tulen reissusta perjantaina, eli virallisena testipäivänä.

    Tsemppiä vikoihin päiviin!! Tiedän miten tuskaisia ne on..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, tsemppiä kovasti sinne!!! Hermoja raastaa tällainen ihan kertakaikkiaan. Onneksi on joka illalle nyt jotain ohjelmaa, että kun töistä pääsee niin ei tarvii mennä kotiin mietiskelemään. Toivottavasti sullakin reissu vähän helpottaa odotteluaikaa!

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Lievää hyperiä ja paluu normaalielämään

Punktion jälkeen minulle kehittyi siis lievä hyperstimulaatio-oireyhtymä ja nestettä kertyi munasarjoihin ihan reilusti. Turvotus, voimakas kiristyksen tunne koko keskivartalossa ja liikkumisen vaikeus olivat ne päällimmäiset oireet. Öisin heräilin monta kertaa, kun kiristi joka kohtaa ja oli hankala vaihtaa asentoakin. Päivällä oli sellainen olo kuin maha olisi koko ajan täynnä vettä tai ylipäänsä täynnä. Joka askel tuntui epämiellyttävänä. Jos enemmän tuli liikuttua (siis otettua muutama ylimääräinen askel pihapiirissä) niin särkyä saattoi esiintyä munasarjoissa, mutta voimakkaampia kipuja ei onneksi. Lääkäri sanoi, että liikkuminen stimuloi munasarjoja lisää, joten liikkumista tulisi välttää. Ihan vuodelevossa en pystynyt olemaan kun Mirkku oli epäkätevästi juuri tuon viikonlopun reissussa ja kotihommia ja koirien hoitoa oli pakko vähän jatkuvasti tehdä. Sunnuntai-iltana sitten olo olikin edelleen yhtä tukala, väsymys oli kova ja palelikin vielä. Mittasin lämmön, joka oli noin as

Alkioliima / EmbryoGlue ???

Sunnuntaina kp11 tikkuun piirtyi LH-piikki, jota kuitenkin vähän epäilin tulkintavirheeksi, koska niin aikainen ajankohta tuntui erikoiselta. Kohdun limakalvo oli hyvän näköinen ja muutenkin näytti siltä, että sunnuntain LH-piikki olisi ihan looginen. Sitten hoitaja kysyi, että haluammeko käyttää alkioliimaa ? Say what? EmbryoGlue on siis aine, josta on jotain näyttöä, että siitä voi olla hyötyä alkion kiinnittymisessä. Sisältää mm. hyaluronia. Lääkäri sanoi, että valmistajan mukaan siitä ei ainakaan ole haittaa.. heh heh! Eivät siis erityisesti sitä suositelleet, koska näyttö sen hyödystä on ilmeisen vähäistä. Mutta meidän pitäisi nyt kuitenkin päättää, haluammeko käyttää jotain ainetta, joka maksaa 200 e, joka EHKÄ voi auttaa alkionkiinnityksessä. Ja ilmoittaa klinikalle huomenna! Please, onko kellään mitään tietoa / kokemusta / valistunutta arvausta tähän asiaan? Siirtopäiväksi päätettiin torstai.

Alkionsiirto nro 5

Tiistaina tehtiin viides ja toistaiseksi viimeinen alkionsiirto. Tässä kierrossa oli mukana siis estrogeenikorvaushoito, kortisonitukihoito ja keltarauhashormoni. Positiivista oli, että ovulaatiota ei tarvinnut lainkaan kytätä! Viimeksi kokeiltu alkioliima ja Gonepeptyl jätettiin nyt pois. Kohdun limakalvo oli tiistaina jo 12 mm. Itse siirto sujui taas näppärästi ja mitään ongelmia ei ole yhdenkään inseminaation tai alkionsiirron kanssa ollut, mikä on oikeasti tosi huippua, koska ainakaan itse toimenpidettä ei tarvitse jännittää. Tosin tällä kertaa oli eri lääkäri kuin ehkä kolmella viime kerralla ja olin tietysti yhtäkkiä ihan paniikissa! Tunnistin lääkärin yhdeltä aiemmalta käynniltä ja muistin, että hän valitsi ihan vääränkokoisen ankannokan ja oli muutenkin jotenkin vähän töykeä. Tämä kokemus oli nyt onneksi positiivisempi ja ihan ammattilainen hänkin oli :D Alkio meni tosi hyvälle paikalle (kuten myös viimeksi) ja on siis kestänyt jo viime syksynä yhden pakastuksen, noin ku